Vauvan ihon ja silmänvalkuaisten kellertävä sävy eli keltaisuus kuuluu ensipäivien tavallisimpiin ilmiöihin. Useimmilla vauvoilla sitä on ainakin vähän, ja valtaosassa tapauksia se on vaaratonta ja menee ohi itsestään. Koska keltaisuus voi joskus olla merkki jostakin hoitoa vaativasta, kannattaa silti tietää, mikä on tavallista, miten asiaa seurataan ja mitkä ovat ne harvat merkit, joiden takia vauva pitää viedä tarkistettavaksi. Tässä asia selkokielellä.
Mistä keltaisuus johtuu
Keltaisuuden takana on bilirubiinin kertyminen. Se on kellertävä aine, jota syntyy, kun elimistö hajottaa punasoluja, ja sitä vastasyntynyt tekee runsaasti. Bilirubiinin poistamisesta huolehtiva maksa on vielä kehittymätön ja toimii aluksi hitaasti, joten ainetta kertyy nopeammin kuin sitä ehtii poistua. Juuri tämä yhdistelmä tekee keltaisuudesta ensipäivinä niin yleistä. Useimmiten kyse on fysiologisesta keltaisuudesta, eli tavallisesta ja ohimenevästä laadusta.
Miltä tavallinen keltaisuus näyttää
Tyypillinen, vaaraton keltaisuus
- Ilmaantuu toisena tai kolmantena päivänä — ei ensimmäisen vuorokauden aikana.
- On voimakkaimmillaan noin viidentenä päivänä ja häviää sitten parin viikon kuluessa.
- Alkaa kasvoista ja etenee voimistuessaan alaspäin pitkin vartaloa.
- Esiintyy vauvalla, joka muuten syö hyvin, on virkeä ja jolla on runsaasti märkiä ja kakkaisia vaippoja.
Imetetyllä vauvalla keltaisuus voi kestää hieman kauemmin (puhutaan joskus rintamaitokeltaisuudesta), mikä on yleensä edelleen vaaratonta. Parin viikon jälkeen jatkuva keltaisuus pitää kuitenkin aina tarkistuttaa.
Miten keltaisuutta seurataan ja hoidetaan
Neuvolatarkastuksissa ja kotikäynneillä terveydenhoitaja tai lääkäri tarkkailee keltaisuutta ja mittaa sen tarvittaessa ihon päältä mittarilla tai pienellä verikokeella (kantapäästä otettava näyte). Suurin osa keltaisuudesta ei tarvitse mitään hoitoa, vaan haalistuu vähitellen. Koska bilirubiini poistuu elimistöstä pissan ja kakan mukana, tiheä syöttäminen auttaa sen poistumista, joten pidä syötöt tiheinä.
Jos koe näyttää arvon korkeaksi, tavallisin hoito on valohoito: vauva makaa sairaalassa erityisen sinisen valon alla, joka auttaa hajottamaan bilirubiinia. Hoito tehoaa hyvin, ja kun keltaisuutta seurataan ja hoidetaan tarvittaessa, vakavat ongelmat ovat harvinaisia.
Milloin keltaisuus pitää tarkistuttaa
Vaikka keltaisuus on yleensä vaaratonta, ota ripeästi yhteyttä, jos
| Yleensä tavallista | Tarkistuta |
|---|---|
| Ilmaantuu 2.–3. päivänä, häviää noin 2 viikossa | Ilmaantuu jo ensimmäisen vuorokauden aikana |
| Vauva syö hyvin, on virkeä, vaippoja riittää | Vauva on uninen, veltto tai syö huonosti |
| Lievä keltaisuus kasvoissa ja rinnassa | Syvenee tai yltää keltaisena jalkoihin asti |
| (Imetetyllä: voi kestää hieman kauemmin) | Vaalea, kalkkimainen kakka ja tumma pissa, tai keltaisuutta yhä jäljellä 2 viikon jälkeen |
Viimeinen kohta on tärkeä: keltaisuus, johon liittyy vaalea kakka ja tumma pissa, voi viitata maksan ongelmaan ja vaatii tutkimista. Se on yksi syy, miksi vauvan kakan väriä kannattaa vilkaista. Kuten kaikessa muussakin ensiviikkoina: jos vaisto sanoo, että jokin on vialla, vie vauva tutkittavaksi.
Lyhyesti
Vastasyntyneen keltaisuus on yleensä vain merkki siitä, että vauvan maksa ottaa kiinni omaa tahtiaan, ja se menee ohi itsestään samalla, kun terveydenhoitaja pitää sitä silmällä neuvolatarkastuksissa. Syötä vauvaa hyvin, tarkkaile yllä lueteltuja varomerkkejä — varhainen alku, syveneminen, huono syöminen, vaalea kakka tai keltaisuuden jatkuminen yli kahden viikon — ja anna ammattilaisten seurata ja hoitaa tilannetta, jos siihen on tarvetta. Useimmiten keltainen sävy yksinkertaisesti haalistuu pois.
Tämä on yleistä tietoa, ei lääketieteellistä hoito-ohjetta. Keltaisuutta seuraavat ja hoitavat tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaiset — noudata neuvolan tai lääkärin ohjeita ja hae ripeästi apua, jos havaitset minkä tahansa yllä mainituista varomerkeistä.